Materiaali on vapaasti käytettävissä insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlasta tiedottamiseen. Mainitse lähteenä www.insinooritsatavuotta.fi.
Insinöörifaktaa
- Suomessa on 22 insinöörejä kouluttavaa ammattikorkeakoulua
- Ammattikorkeakouluissa on 32 insinöörinkoulutusohjelmaa
- Sadassa vuodessa on tehty 140 000 insinöörintutkintoa
- Insinöörin tutkintonimike
- Vuosittain valmistuu 5000 uutta insinööriä työelämään
- Yli 80 prosenttia insinööreistä on miehiä
- Ensimmäinen naisinsinööri
- Rakennemuutos vähentää aloituspaikkoja
- Armollinen Asetus annettiin vuonna 1911
Lisätietoja:
viestintäpäällikkö Leena Stenman (TAMK), p. 050 384 4900, etunimi.sukunimi@tamk.fi
Insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut
Suomessa toimii 22 ammattikorkeakoulua, joissa annetaan tekniikan alan insinöörikoulutusta:
Arcada
Hämeen ammattikorkeakoulu
Högskolan på Åland
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Novia
Monenlaisia insinöörejä
Ammattikorkeakouluissa voi insinööriksi valmistua yli kolmestakymmenestä eri koulutusohjelmasta, lisäksi koulutusohjelmissa on tarjolla runsaasti erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja.
Ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä tarjolla 32 insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa:
Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma, Automaatiotekniikan koulutusohjelma, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, Elektroniikan koulutusohjelma, Energiatekniikan koulutusohjelma, Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma, Kemiantekniikan koulutusohjelma, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, Laboratorioalan koulutusohjelma, Liikennealan koulutusohjelma, Logistiikan koulutusohjelma, Maanmittaustekniikan koulutusohjelma, Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelma, Mediatekniikan koulutusohjelma, Merenkulun koulutusohjelma, merenkulkualan insinöörin suuntautumisvaihtoehto, Muovitekniikan koulutusohjelma, Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma, Palopäällystön koulutusohjelma, Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikan koulutusohjelma, Paperikoneteknologian koulutusohjelma, Paperitekniikan koulutusohjelma, Prosessitekniikan koulutusohjelma, Puutekniikan koulutusohjelma, Rakennustekniikan koulutusohjelma, Sähkötekniikan koulutusohjelma, Talotekniikan koulutusohjelma, Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma, Tietotekniikan koulutusohjelma, Tuotantotalouden koulutusohjelma, Tuotekehityksen koulutusohjelma, Venealan koulutusohjelma, Ympäristöteknologian koulutusohjelma.
140 000 insinööritutkintoa
Sadan vuoden aikana Suomessa on suoritettu noin 140 000 insinööritutkintoa. Insinöörejä on määrällisesti vähemmän, pyöreästi 100 000, koska osa heistä on suorittanut ns. kaksoistutkinnon. Virallisesti tutkintonimike kirjoitetaan insinööri (AMK). Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 4 vuotta.
Insinöörin tutkintonimike
Insinöörin tutkintonimike hyväksyttiin virallisesti vasta vuonna 1943, vaikka nimikkeen käyttö oli vakiintunutta jo 1920-luvulla. Insinöörin arvonimen sai suoritettuaan teknillisen opiston kolmivuotisen koulutuksen. Insinöörikoulutus laajeni nelivuotiseksi vuonna 1948.
Vuosittain 5000 uutta insinööriä työelämään
Insinööriopiskelijoita maamme ammattikorkeakouluissa on nyt yli 30 000, heitä valmistuu vuosittain hieman yli 5000. Lähes neljäsosa vastavalmistuneista on tieto- ja tietoliikennetekniikan insinöörejä. Toiseksi eniten valmistuu rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörejä ja kolmanneksi eniten konetekniikan insinöörejä.
Miesvaltainen tutkinto
Insinöörin nimike on useimmiten miehellä. Naisia insinöörien ammattikunnasta on nykyisin noin 13 prosenttia. Naisten määrä alalla on kuitenkin kasvussa ja vuonna 2009 valmistuneista insinööreistä jo 18 prosenttia oli naisia.
Ensimmäinen naisinsinööri
Vuonna 1912 aloittaneen Tampereen teknillisen opiston ensimmäisellä vuosikurssilla oli 28 miesopiskelijaa ja yksi nainen. Neiti Sisko Ania valmistui kutomateollisuusosastolta vuonna 1915. Hänen myöhemmistä vaiheista tiedetään, että hän toimi ammattientarkastajana ja oli metsäteollisuusyhtiö Serlachiuksen palveluksessa keskittyen, niin kuin tekniikan alalle kouluttautuneet naiset usein siihen aikaan, ”sosiaalipuolen tai työsuojelullisiin asioihin”.
Rakennemuutos vähentää aloituspaikkoja
Ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksen ja valtiovallan säästötoimenpiteiden vuoksi insinöörikoulutuksesta on nyt ehdotettu vähennettäväksi yli 800 vuosittaista aloituspaikkaa.
Kymmenen vuotta keskustelua ja komiteoita ennen aloitusta
”Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti 1902, että perustettaisiin ammatillinen oppilaitos tekniikkaan. Teknikoiden seura ja teollisuuskoulun opettajien kokous hyväksyi 1905 ajatuksen, että perustetaan Tampereelle teknillinen opisto. Asiaa pohtinut komitea laati teknilliselle opistolle yksityiskohtaisen opetusohjelman tuntijakoineen ja esitti sijoituspaikaksi Tamperetta. Komitea arveli, että koulu voisi aloittaa jo 1908, mutta opistoa koskeva asetus annettiin vasta 1911 ja opisto aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1912. Teknillisen opiston opetus jakautui Armollisen Asetuksen mukaan seuraaville ammattiosastoille: huonerakennusosasto, konerakennusosasto, sähköteknillinen osasto ja tehdasteollisuusosasto, jonka alaosastoja olivat paperiteollisuus-, kutomateollisuus- ja värjäys-, valkaisu- ja viimeistelyosasto.”
Lähde: Tampereen teknillinen oppilaitos 1886–1986, Veikko Valorinta 1986